Aamulla lähdin juoksulenkille tavoitteena a) pidentää treeniä viime viikon juoksumatkasta, joka oli 8,5 km ja b) pystyä juoksemaan 10,55 km 7.9. Vaasa Maratonissa.
Varustauduin taas kuten kaikille juoksulenkeille, hyvillä urheilualusvaatteilla, sortseilla, Skechersin Go Run -lenkkareilla, SpiBeltillä ja iPhonella joka tarjoaa mulle sekä lenkin mittaamisen että motivaation ja tsempin musiikin puolesta.
Ilma oli aurinkoinen ja sopivan lämmin mutta sateen jäljiltä raikas. Täydellinen keli juoksulenkille!
Lähdin ovesta ulos ja ajattelin, että nyt vaan pitää asennoitua siihen, että lenkki kestää pitkään, eikä alkaa mitään panikoimaan, että en mä pysty tähän. Mietin miten omilla ajatuksilla pystyy pilaamaan treeninsä, mä saan nimittäin jännittämällä aikaan kauheat sydämen tykytykset!
Ensimmäisen viiden kilomertin aikana mietin kuitenkin jostain syytä, että nyt ei tunnu hyvältä, mä en jaksa, voinko mä luovuttaa, nyt hyytyy.... Mutta eipäs hyytynytkään! :D Kun näin liikennevalot, joissa pidän aina pienen breikin ajattelin vaan, että kohta mä voin pysähtyä, juoda tilkan vettä ja venytellä lyhyesti reisiä, jotka tuntui jumittavan pahasti.
Siinä sitten pysähdyin, suoritin tehtäväni ja jatkoin matkaa. Onneksi Elastinen lauloi tuossa vaiheessa, että "Rähinä laittaa sut liikkuun / Ei tekosyit / Me mennään tänään"... Edessä olevaan alamäkeen sai hyvät vauhdit.
Olin ajatellut kääntyä takaisin päin yhdestä alikulkutunnelista, mutta ajattelin kuitenkin koukata vähän pidempää. Päädyin meren rantaan metsäpoluille ja juoksu alkoi tuntua tosi hyvältä. Kun lähestyin kotikatua, päätin vielä koukata yhden korttelin yli, kun tuntui, että vielä jaksaa...
En katsonut Sports Trackerista juoksemaani matkaa kuin pysähtyessäni 5,7 km kohdalla. En siis yhtään tiennyt kuinka pitkän matkan olin juossut. Ajattelin kuitenkin, että kymppi EHKÄ saattoi tulla täyteen, ysi ainakin aivan varmasti.
Pääsin kotipihalle ja kaivoin puhelimen SpiBeltistä ja äkkiä Sports Tracker esiin. Se näytti ehkä sadasosasekunnin vielä sen edellisen katsomani matkan, eli sen 5,7 km ennen kuin päivitti lopulliset lukemat. Härre jösses!!
Matkaa kertyi peräti 10,66 km!! Ylitin siis varttimaraton-tavoitteni 110 metrillä!! Olisin voinut ehkä hieman jatkaakin vielä ;) Keksin jo lisämatkaa, minkä kautta sitten ensi kerralla juosta...
Aikaa kului yhteensä 1:14:01. Olin enemmän kuin tyytyväinen! Olin katsonut Vaasa Maratonin varttimatkojen aikoja viime vuodelta ja hitain aika oli 1:40, eli ihan kävelyvauhdilla menty matka. Mun aikatavoitteena on ollut vain olla tuota nopeampi, tai etten viimeisenä tule maaliin. Ehkä mä siis selviän kunnialla kolmen viikon päästä tulevasta koitoksesta! :)
Ajatelkaa, että meinasin alussa jo melkein luovuttaa. Mitä ihmettä ihmisen pää voi saada aikaan?
Jos mä pystyn tähän, niin kuka tahansa pystyy!
Ihanaa sunnuntaita ystävät!
- Tiina -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti