keskiviikko 14. elokuuta 2013

Syömisen vaikeudesta!

Ihminen on sitä mitä syö. Uskon ravinnon vaikutukseen ihmisen terveyteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Ruoka on ravintoa ja ihmisen keho tarvitsee ravitsevaa ruokaa. Kun syö ravinteikkaasti, ihminen voi hyvin.


Aina en ole ymmärtänyt ruoan vaikutusta kehon tuntemuksiin. Kaksi ja puoli vuotta sitten vatsani alkoi oireilla niin pahasti, että minun oli pakko hakeutua lääkäriin vaivojeni vuoksi. Vatsasta ei löytynyt helikobakteeria eikä keliakiaa saatu todettua verikokeella. Lääkäri kehotti kuitenkin kokeilemaan gluteenitonta ruokavaliota. Oireeni poistuivat välittömästi. Tämän jälkeen en ole gluteenia syönyt, paitsi aluksi pari kertaa vahingossa. Niistä kerroista sainkin entistä pahempia oireita, että sen jälkeen ei ole huvittanut "normaalia" ruokavaliota kokeilla.

Paha, paha vehnä!
Kuva Terve.fi


Ettei pelkkä gluteeniton syöminen kävisi liian helpoksi, kriiseilen myös muista ruokavalinnoista. Milloin olen vakuuttunut, että luomuruoka on avain onneen, milloin muuten vain puhdas lisäaineeton ruoka, milloin yritän välttää sokeria, vähentää rasvaa, joskus vähennän hiilareita ja sitten taas vakuutun, että hiilareitakin tarvitaan. Aarrgghh! Kyllä on oikein syöminen vaikeaa.

Pääsääntöisesti olen nyt pidempään kuitenkin syönyt mahdollisimman puhdasta ruokaa, eli paljon kasviksia ja marinoimatonta lihaa, kanaa ja kalaa. Vältän myös esim. salaatinkastikkeita, korvaan ne oliiviöljyllä. En syö leipää ja harvoin leivän päällisiä, joten piilosuolaa en juurikaan saa. Itseasiassa olen huomannut, että saan liian vähän suolaa ja uskon, että se saattaa vaikuttaa päänsärkyihini. Suurimmat paheeni taitavat tällä hetkellä olla sokerittomat aspartaamilla maustetut mehukeitot ja lisäravinnemömmöt, joita käytän salitreenipäivinä.

Aamuisin ja välipaloina leivän sijasta syön rahkaa marjoilla, mehukeitolla, pellavarouheella, joskus hunajalla. Teen usein myös munakkaita, smoothieita, kaurapuuroa. Myös raejuusto ananaksen ja mehukeiton tai raastetun omenan ja kanelin kanelin kera kuuluvat välipaloihini. Mun uusi suosikkiaamupala on alla olevassa kuvassa oleva kaurapuuro rahkalla. Kylmää kaurapuuro-rahka yhdistelmää syötyäni keksin, että rahkanhan voi sekoittaa jo kattilassa, jolloin puuro säilyy lämpimänä. Päälle vielä niitä ihania marjoja, pellavarouhetta ja hunajaa. NAMIA!!




Mutta ehei, en mä onnistu herkkuja välttelemään. Ja onhan se herkut sinänsä sallittuja, ei niissä harvoin nautittuna mitään pahaa ole. Kokonaisuus ratkaisee. Suklaa, jäätelöannos tai kakkupala silloin tällöin ei mitään pilaa. Mutta. Silti musta tuntuu, että herkut pilaa mun tavoitteet. En mä nyt mihinkään fitnesskisoihin pyri, mutta haluan kuitenkin kiintetytyä ja sen suklaan tai jäätelöannoksen jälkeen usein morkkistelen. Viimeistään aamulla vaa'alla, kun siellä ne herkut aina näkyy (Joo'o, käyn JOKA aamu vaa'alla!! Virhe sekin ;) )

Tämä kuva ei esittelyjä kaipaa.
Kuva Fazer.fi
Anopin tekemä gluteeniton vadelma-juustokakku on niin hyvää!

Nykyään kun en joudu kärvistelemään gluteenin aiheuttamista vaivoista, niin olen huomannut, että mun kroppa ei enää kestä sokeria (eikä varmaan sitä aspartaamiakaan!!). Sokeriherkut maistuvat NIIIN hyvältä suussa - maksimissaan viisi minuuttia. Paitsi Pätkis, jonka kuulemma vielä monen tunnin syömisen jälkeen haistoi mun hengityksestä! :D Mutta ihan oikeasti, se suklaa tai jäätelö tuntuu hyvältä suussa, mutta niin pahalta vatsassa - ja siellä vaa'alla.

Googlettelin muuten tähän kuvia vaa'oista, niin miksi kaikissa vaakakuvissa kummitteli mun viime kevään korkein paino??  Tuo painohan oli seurausta niiden Pätkisten syömisestä luennoilla kevään aikana!

Kuva Elec.fi

Suklaanhimo yltyy mulla syömällä suklaata. Jos syön suklaata, niin sen jälkeen ajattelen sitä koko ajan. Mun ainut keino välttyä lisäkiloilta on totaalikieltäytyminen. Sinänsä se ei ole järkevää, mutta mun tapauksessani ainut toimiva ratkaisu sokerikierteen katkaisemiseen. Tummaan suklaaseen en ole vielä tähänkään päivään mennessä rakastunut, vaikka se olisikin "sallittu" terveellinen herkku.

Viime viikonloppuna ulkomailla asuva serkkuni oli poikansa kanssa kylässä, ja tottakai söimme herkkuja. Päätin, että viikonlopun aikana saan herkutella mutta sen jälkeen tulee taas stoppi. Ja se on pitänyt. Onneksi nykyään lähinnä makeanhimoon hamuan rahkaa, marjoja ja ripausta hunajaa.

Tämän viikon pahimmat morkkikset olen saanut gluteenittomista kekseistä :D Kun on gluteenitonta tarjolla, niin olen vain onnellinen siitä, että mun ruokavalio on huomioitu, enkä voi niistä kieltäytyä. Tässä oli myös speciaalitapaus, kun työkaveri sai lapsenlapsen viikonloppuna. Kyllähän sitä nyt piti keksillä juhlistaa! Tai siis kuudella keksillä :D



Tänään onneksi söin terveellisesti, ihanaa, ravitsevaa, herkullista raakaruokaa uudessa Raawka -raakaruokaravintolassa Vaasassa. Kirjoitan lähipäivinä postausta raakaruoasta sekä vähän lisää kokemusta Raawkasta! :)


Zucchinipastaa, nami!


Onko muilla syöminen yhtä vaikeaa kuin minulla?


- Tiina -

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti